Maisteri Maailmalla

Viime sunnuntaina minun toiveeni hyvästä säästä täyttyi (olkoonkin, että viikon alusta palattiin taas arkeen: harmaata, sadetta, sumua, kylmää). Seuraavassa tulee toinen toiveentäyte: kansa vaati asuntoesittelyä ja asuntoesittelyä on kansan siis saaman. Kun kolme huonetilaa neljästä on kapeita pitkulaisia, eivät valokuvat välitä kovin tarkkaa kuvaa kokonaisuudesta. Siksipä kipitin asunnon ympäri videokamerankaa.

Eilen sain viimein sopivan työstressin, joka mahdollisesti kannustaa aloittamaan opiskelutyönteon. Sain nimittäin vastaussähköpostia paikalliselta professorilta, joka sekä lupautui tutkimukseni ohjaajaksi Tarton-vuoteni ajaksi että antoi päivämäärän tohtoriseminaariesitelmälleni: 15.10.! Yllättäin ensimmäinen esitelmöintiaika ei ollut kelvannut kenellekään muulle. Nyt on siis kuukausi aikaa vetreytellä viron kielen taitojani ja viritellä mieltä tutkimuksentekoasentoon. Ja jos tämä ei vielä motivoi kylliksi pikaiseen toimintaan, sain toisenkin jännitysmomentin: samainen professori komensi minut Emakeele Seltsin järjestämään opiskelijakonferenssiin esitelmöimään graduni tuloksista – 3.10.!! En vielä ilmoittautunut. Pelottaa. Tampereella järjestettiin vastaavanlainen tilaisuus viime keväänä, mutten uskaltanut mennä puhumaan sinnekään – saati sitten viroksi! Hui!