Flunssaa ja tiedettä
Nyt se sitten tuli – se itku pitkästä ilosta, jonka torstai-iltana yökerhon edessä 15hlöx50m -muodostelmassa velloessani arvelinkin vielä saapuvan: flunssaa ennakoiva kurkkukipu. Toissapäivänä selitin moista oloa valvomisen jälkiseurauksena (vielä jaksaa vanha tanssia vaan ei valvoa), eilen se meni tupareiden jälkeismaininkeina (freelance-kääntäjä-Sinin kanssa keskustelimme niin kiivaasti lapsiasioista), mutta tänään eivät enää selitykset auta. On tartuttava kuumaan auringonhattu-hunaja-juomaan ja Strepsils-liuskaan.
Sain kuitenkin viilattua 17.9. umpeutuvaa Langnet-tutkijakoulun hakua varten kirjoittamani väitöstutkimussuunnitelman määrämittaansa. Kun hakukomissio lupaa lukea sepustuksia 7500 merkkiin asti, oli ensimmäinen yritelmäni 18 500- ja toinenkin vielä 10 000-merkkinen. Ohjaava professori pisti tiivistäen 7873 merkkiin, ja tänäisen päivän olen kuluttanut etsimällä tekstistä sanoja ja ilmaisuja, jotka voisi ilmaista lyhyemmällä parafraasilla (esimerkiksi sekä … että > ja lyhentää tekstiä jo 7 merkillä). Tämä hyödyllistäkin hyödyllisempi tieteellinen ponnistukseni palkittiin hetki sitten: tiedostoni sisältää tasan 7500 merkkiä. Jee! Kun lisäksi otetaan huomioon se tosiasia, jonka professorikin on hyvin suorasanaisesti ilmaissut, että vasta-aloittaneena jatko-opiskelijana mahdollisuuteni tulla valituksi tutkijakouluun ovat mitättömät, päästäänkin perimmäisten kysymysten äärelle: mitä järkeä tässä oli?
Tasapainottavaa konkretiaa on tarjolla 3.10. opiskelijakonferenssissa, missä maisteri esittelee pauverpointteineen tähänastisia tutkimustuloksiaan viroksi. Kunhan maisteri ensin valmistelisi niin mediaesityksensä kuin vironsakin.
Posted: September 14th, 2008 under Yleinen.