Maisteri Maailmalla

Omituista, miten tänä vuonna talven tulo tuntuu harvinaisen vastenmieliseltä. Eilisaamuinen näkymä ikkunasta tuntui masentavan tyrmäävältä: lunta, lunta, lunta. Ja aina vain leijailee lisää. Yäk. Ei voi mennä Kauppiin juoksemaan. Ei voi huoletta kurvailla Nopsalla yliopistolle. Ei voi pulahtaa kalliovaatteidenvaihdoin Näsijärveen. Ei voi… en mie oikein edes tiedä, mikä talvessa niin pistää vastaan. Se tarkoittaa sitä, että vuodenvaihde lähestyy vääjäämättä; olisiko tämän vuoden pillien pussittaminen jotenkin erityisen vaikeaa?

Työmaalla on onneksi tarjolla onnistumisen kokemuksia. Eilen sain esimerkiksi valmiiksi pilottiversion aineistonkeruukyselylomakkeestani, joka on periaatteessa ollut työn alla jo vuoden. Ei sille varmaan vieläkään olisi tapahtunut mitään, ellen olisi hoitanut hommalle taka-aikarajaa: se menee ensi maanantaina pilottikäyttöön yhdelle oppiaineen kurssille. Sieltä saan viitisenkymmentä vastausta ja toivon mukaan myös metodologista kommentointia, joiden avulla pääsen muokkaamaan kyselystä varsinaisen nettivastausversion. (Odottakaa vain, saatattepa vielä joutua silmätysten valmiin versionkaa!) Jos olenkin täysin vailla sisäistä motivaatiota, alan kuitenkin vähitellen oppia järjestämään itselleni tuota ulkoista, joka toimii. (Välttämättä mieleeni palaa tämän tästä erään nimeltämainitsemattoman lappilaiskunnan yksityislukion opinto-ohjaajan kommentti pedagogisten opintojeni haastattelussa: “Sisäistä motivaatiota voivat kasvatustieteilijät vapaasti etsiä ulkoavaruudesta.”) Onnistuu se näinkin. Seuraava määräaika on joulukuun puolivälin tienoolla, kun olen menossa kognitiivisen kielitieteen konferenssiin esitelmöimään komitatiivi-ilmausten luokittelusta. Pitänee siis siihen mennessä saada luokittelu aikaan.

Miten ihanaa! Asioita tapahtuu! Mie pystyn ja osaan ja kykenen ja onnistun! Jos on tämä syksy ollut välillä päänseinääniskemistä turhankin kanssa, on minua pääniskemisseinän lisäksi tönitty myös rakentaviin suuntiin. Minussa on herätetty leijona. En tiedä, osaatteko kuvitella, miten hyvältä leijona tuntuu. Voin kertoa: hyvin hyvältä.